keskiviikko 7. tammikuuta 2015

APE -teemojen 11-15 pohdintatehtävä

Oman teemaryhmän toiminta, opetuksen suunnittelu ja toteutus
Meidän erityiskasvatus-teemaryhmä toimi hyvin ryhmänä. Ryhmä koostui erilaisista henkilöistä, Tiinan kanssa kuuluttiin aiemmin samaan pienryhmään ja oltiin siten tuttuja entuudestaan, Heidi tuli uutena meidän ape-ryhmään loppuopintojen ajaksi, Maria ja Simo olivat jossain määrin tuttuja minulle. Ryhmässä toimiminen oli itselleni helppoa, minulle on luontaista johtajan roolin ottaminen, nyt yritin sitä välttää. Se onnistui jossain määrin, mutta loppujen lopuksi kuitenkin kokosin ryhmämme esityksen ja olin pitkälle päättämässä opetuksen kulusta. En osaa vain peesailla asiassa, josta innostun ja kiinnostun kovasti.

Meidän erityiskasvatusryhmän esityksessä oli polku-teema, jokainen opiskelija kulkee omaa ainutlaatuista polkuaan opintojen monimuotoisessa maastossa.

Opetuksen suunnittelu meni hyvin kokonaisuutena. Jokaisella teemaryhmämme jäsenellä oli näkemystä mitä kaikkea otamme opetustuokioon mukaan, mutta yhdessä päätimme asioista ja karsimme mielestämme liiat rönsyt pois. Opetuksen aika oli niukka siihen nähden, että ryhmässä oli viisi jäsentä ja jokaisen tuli päästä puhumaan tasapuolisesti. Lisäksi halusimme ottaa osallistavia menetelmiä mukaan opetukseen, joten sillekin tuli jättää riittävästi aikaa. Aikatauluttaminen olikin varmasti haastavin osio opetuksemme suunnittelussa. Sitä pohdimme yhdessä ja mielestämme onnistuimme siinä.

Opetuksen toteutus meni pitkälle suunnitellun mukaisesti. Ehkä luento-osuuden aikana ei olisi tarvinnut pitää niin kiirettä, kuten pidimme. Toisaalta saimme kaiken asian sanottua, mutta rytmitys olisi voinut olla hitaampi. Learning cafe-osuus eteni verkkaisemmin kuin draaman osuus, se oli ehkä yllätys, kun oletimme, että draamaan menee hurjasti aikaa. Täten pystyimme ottamaan draaman purkuun aikaa ennen kuin vaihdon Learning Cafe:n kanssa tehtiin. Se oli hyvä, koska yhteisessä loppukeskustelussa ei ollut niin paljon mahdollisuutta yksityiskohtaiseen pohtimiseen.


Oli todella opettavaista toteuttaa opetus ryhmänä. Olen kouluttanut tähän mennessä yleensä yksin, jolloin voi jossain määrin sooloilla tunnilla sen mukaan, miten oma asia etenee ryhmän kanssa. Nyt, kun tuli ottaa koko opettajaryhmä huomioon tasapuolisesti, tuli suunnitteluun kiinnittää erityisesti huomiota. Oli opettavaista keskustella suunnitteluvaiheessa ryhmässä, tällöin kuuli toisten ideoita opetuksen kulusta ja aiheesta. Varsinkin kun erityiskasvatus aiheena oli minulle uusi, opin erittäin paljon ryhmämme muilta jäseniltä, joilla oli tästä jo kokemusta työn kautta. Mielenkiintoista oli myös kirjallisuuden myötä perehtyä erityiskasvatuksen määrittelyyn ja kehittymiseen.

Muiden teemaryhmien ydinkysymysten toteutuminen omalla alalla
Yrittäjyyskasvatus
Kun omaa teemaryhmää tuli etukäteen valita, oli yrittäjyys ensisijainen valintani. Ryhmä tuli ennätysajassa täyteen, joten päädyin sitten erityiskasvatusryhmään. Yrittäjyys olisi ollut minulle tuttu aihe työn puolesta, kun suurin hanke nyt viime vuosina, jota olen vetänyt, on ollut aiheeltaan Green Care-yrittäjyys. Olen toiminut eri alojen yrittäjien kanssa, yhdistävänä tekijänä on ollut kiinnostus luontoon ja luonnon hyödyntäminen yrityksen toiminnassa. Hanketyö ei ole ollut varsinaisesti opetusta, mutta olen pitänyt monenlaisia tilaisuuksia, teemapäiviä ja työpajoja, joissa olen aiheesta puhunut, ns. kouluttanut erilaisille ryhmille.

Ryhmämme kehitteli ”avaruus-Mersun” ryhmätyön tuloksena. Se edustaa innovatiivista, uudenlaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua. Logo on kehitelty Mersun logosta, maan, meren ja ilman elementteihin lisäyksenä neljäs sakara: avaruus. 


Yrittäjyys on mielenkiintoinen kenttä, kaikkine mahdollisuuksineen ja haasteineen. Mielestäni yrittäjyyskasvatusta saisi olla oppiaineena jo peruskouluissa, jotta lapsille syntyisi yrittäjämäistä ajattelua. Sisäisen yrittäjyyden kehittyminen olisi kaikille hyvä asia, koska sitä tarvitaan muutenkin työelämässä, vaikka ei yrittäjänä toimisikaan.

Tästä yrittäjämäisestä ajattelusta on hyvä esimerkki oman tyttöni toiminnassa. Hän piti luokkakaverinsa kanssa pientä kioskia koulukavereilleen eräänä kevään päivänä kotimme pihalla. Tuosta kertyneestä pienestä voitosta he saivat rahaa, jolla ostaa ainekset kahvilan myytäviin leivonnaisiin. Tämä kahvila pystytettiin autotalliimme valtakunnallisena Ravintolapäivänä syksyllä. Voittotavoitteena oli päästä elokuviin. Laskimme kahvilan tuoton yhdessä tyttöjen kanssa, poistimme menot mitä esimerkiksi minulla oli mennyt, kun leivoin kaverina tytöille. Tuotto oli joka tapauksessa huima, niillä rahoilla on tarkoitus jälleen pystyttää kahvila jonkun Ravintolapäivän yhteyteen. Ja elokuvissakin noilla rahoilla on tytöt käyneet jo kaksi kertaa, loput on tallessa.

Työelämälähtöisyys
Työelämälähtöisyys toteutuu hyvin omassa työpaikassani ja eritoten edellä kuvaamassani hankkeessa. Toki työelämäyhteistyön kehittäminen on koko ajan puheen alla koulutusorganisaatiossamme. Mielenkiintoinen palaveri pidettiin asian tiimoilta pari kuukautta sitten luonto- ja ympäristöalan vastuukouluttajamme ansiosta. Hän kutsui eri organisaatioiden ja yritysten edustajia koolle, jolloin pohdimme saman pöydän ääressä luonto- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämistä vastaamaan enemmän työelämän todellisia mahdollisuuksia ja haasteita. Kun pöydän ääressä istui Maaseudun sivistysliiton, Rokua Geoparkin, Metsähallituksen sekä husky-safariyrityksen kuin myös sieniyrityksen edustajat, niin innokasta keskustelua syntyi ja kehittämisajatuksia sinkoili ilmassa laidasta laitaan. Toivon, että tämä alkanut innokas keskustelu saadaan pysymään jollain muotoa koko koulutuksen ajan.
Työelämäyhteistyötä tulisi tehdä kaikissa koulutuksissa koko ajan. Liian paljon kuulee monelta alalta, että koulutus ei vastaa todellisiin työelämän haasteisiin ja että koulun penkillä ei opita niitä asioita, joita työelämässä tarvittaisiin. Usein olen miettinyt yliopistokoulutuksen vastaavuutta työelämään. Moni asia on itsellä tullut opittua vasta työelämässä, vaikka korkeakoulutettu olenkin. Yliopistoissa asia käsitellään todella teoriapainotteisesti ja käytännön asiat jäävät käsittelemättä. Nyt kun olen toiminut aikuiskoulutuskentässä viisi vuotta, niin ehkä ammattikorkeakoulun opetus on lähimpänä tällä hetkellä omaa ajattelumaailmaa siitä, kuinka käytännön asiat yhdistetään sujuvasti teoriaopetukseen.

Kestävä kehitys
Kestävä kehitys kuuluu pitkälle omaan arvomaailmaani, vaikka toisinaan koen huonoa omaatuntoa, kun en sitä täysin pysty toteuttamaan. Green Care-menetelmiin kestävä kehitys on aika pitkälle sisään kirjoitettua ja ekologisia arvoja pohditaan monessa yhteydessä. Itse olen kiinnostunut työelämässä kehittämään sosiaalista kestävää kehitystä eteenpäin. Green Care-menetelmillä voidaan edistää eriarvoisuuden poistamista ja erityisryhmien huomioimista, erityisesti kuntoutuspuolella Green Care-menetelmillä ollaan saavutettu hyviä tuloksia saattamalla eriarvoisessa asemassa olevia ihmisiä osallistavin keinoin muun yhteiskunnan piiriin. Tässä työssä luonto toimii usein keinona tähän pääsemisessä tai se voi olla toimintaympäristö kuntoutuksessa.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus
Työpaikallani kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyy joka päivä, koska meillä järjestetään paljon maahanmuuttaja-koulutusta. Onkin ollut mielenkiintoista, kun olen maahanmuuttajaryhmille kouluttanut Green Care-asioita.  Välttämättä kaikilla opiskelijoilla ei ole riittävää kielitaitoa, jotta Green Care-asioista voisi kaikessa syvyydessään puhua. Tällöin on pitänyt asioita hyvin pitkälle yksinkertaistaa ja selittää monin eri tavoin, muun muassa pantomiimi-taitoni ovat joskus olleet koetuksella.
Kansainvälisyys-teemaryhmän opetustuokiossa tuotiin mielestäni hyvin esiin, millaista on kun kieltä ei ymmärrä. Ulkomailla matkustaessa ei haittaa, vaikket ymmärrä kaikkea ympärillä puhuttua. Mutta silloin kun istutaan luokassa ja tarkoituksena on oppia asioita, on todella häiritsevää, jos suurin osa asioista hurahtaa ohi, kun niitä ei ymmärrä huonon kielitaidon takia. Tämä kokemus auttoi ymmärtämään luokassa istuvia maahanmuuttajia, millaista heillä on, jos he eivät hallitse opettajan puhumaa suomen kieltä. 
Paljon on tullut luettua opintojen aikana ja opittua uutta mielenkiintoista asiaa! Nämä ape-opinnot ovat kyllä mahtava juttu!


1 kommentti:

  1. Hei Miia!

    Kiitos tästä viimeisestä pohdintatehtävästäsi APE-opintoihin liittyen. Aluksi on todettava, että näistä sivuistasi ja kirjoituksistasi tulee aina hyvin seesteinen olo, siis hyvin positiivinen vire. Onko se väri, onko se kuva, vai onko se oma mielleyhtymäni vaikkapa meidän APE-ryhmään? En osaa sanoa. Mutta tässäpä jälleen kirjoituksesi herättämiä ajatuksia tuutorilta.

    Kuvasit ryhmänne toimintaa hyvin selkeästi ja toit esille myös oman roolisi ryhmän jäsenenä. Tiimiopettajuuden näkökulmaa pohdit myös. Ajankäyttö olikin varmasti haastavaa viiden hengen tiimissä. Lopputulos oli kuitentenkin todella toimiva ja toiminnallinen. Varmasti jäi kaikille osallistujille paljon mieleen erityisoppijan näkökulmasta.

    Muut teema-alueet näyttävät olleen itsellesi entuudestaan jo hyvinkin tuttuja. Siksikin oli varmasti ihan hyvä, että sait osallistua erityiskasvatuksen ryhmään. Kuten kuvasit, opit paljon uutta asiasta ja sehän on aina palkitsevaa. Muut teema-aiheet tuntuvat olevan aika arkea nykyisessä työssäsi. Uusi näkökulma niihin tulee varmaan myös silloin, jos toimii ammatillisena opettajana vaikkapa perusasteella tai ammattikorkeakoulussa.

    Ystävällisin terveisin,

    Raija

    VastaaPoista