Oman teemaryhmän toiminta, opetuksen suunnittelu ja
toteutus
Meidän
erityiskasvatus-teemaryhmä toimi hyvin ryhmänä. Ryhmä koostui erilaisista
henkilöistä, Tiinan kanssa kuuluttiin aiemmin samaan pienryhmään ja oltiin
siten tuttuja entuudestaan, Heidi tuli uutena meidän ape-ryhmään loppuopintojen
ajaksi, Maria ja Simo olivat jossain määrin tuttuja minulle. Ryhmässä
toimiminen oli itselleni helppoa, minulle on luontaista johtajan roolin
ottaminen, nyt yritin sitä välttää. Se onnistui jossain määrin, mutta loppujen
lopuksi kuitenkin kokosin ryhmämme esityksen ja olin pitkälle päättämässä
opetuksen kulusta. En osaa vain peesailla asiassa, josta innostun ja kiinnostun
kovasti.
| Meidän erityiskasvatusryhmän esityksessä oli polku-teema, jokainen opiskelija kulkee omaa ainutlaatuista polkuaan opintojen monimuotoisessa maastossa. |
Opetuksen suunnittelu
meni hyvin kokonaisuutena. Jokaisella teemaryhmämme jäsenellä oli näkemystä
mitä kaikkea otamme opetustuokioon mukaan, mutta yhdessä päätimme asioista ja
karsimme mielestämme liiat rönsyt pois. Opetuksen aika oli niukka siihen
nähden, että ryhmässä oli viisi jäsentä ja jokaisen tuli päästä puhumaan
tasapuolisesti. Lisäksi halusimme ottaa osallistavia menetelmiä mukaan
opetukseen, joten sillekin tuli jättää riittävästi aikaa. Aikatauluttaminen
olikin varmasti haastavin osio opetuksemme suunnittelussa. Sitä pohdimme
yhdessä ja mielestämme onnistuimme siinä.
Opetuksen toteutus meni
pitkälle suunnitellun mukaisesti. Ehkä luento-osuuden aikana ei olisi tarvinnut
pitää niin kiirettä, kuten pidimme. Toisaalta saimme kaiken asian sanottua,
mutta rytmitys olisi voinut olla hitaampi. Learning cafe-osuus eteni
verkkaisemmin kuin draaman osuus, se oli ehkä yllätys, kun oletimme, että
draamaan menee hurjasti aikaa. Täten pystyimme ottamaan draaman purkuun aikaa
ennen kuin vaihdon Learning Cafe:n kanssa tehtiin. Se oli hyvä, koska
yhteisessä loppukeskustelussa ei ollut niin paljon mahdollisuutta
yksityiskohtaiseen pohtimiseen.
Oli todella
opettavaista toteuttaa opetus ryhmänä. Olen kouluttanut tähän mennessä yleensä
yksin, jolloin voi jossain määrin sooloilla tunnilla sen mukaan, miten oma asia
etenee ryhmän kanssa. Nyt, kun tuli ottaa koko opettajaryhmä huomioon
tasapuolisesti, tuli suunnitteluun kiinnittää erityisesti huomiota. Oli opettavaista
keskustella suunnitteluvaiheessa ryhmässä, tällöin kuuli toisten ideoita
opetuksen kulusta ja aiheesta. Varsinkin kun erityiskasvatus aiheena oli
minulle uusi, opin erittäin paljon ryhmämme muilta jäseniltä, joilla oli tästä
jo kokemusta työn kautta. Mielenkiintoista oli myös kirjallisuuden myötä
perehtyä erityiskasvatuksen määrittelyyn ja kehittymiseen.
Muiden teemaryhmien ydinkysymysten toteutuminen omalla
alalla
Yrittäjyyskasvatus
Kun omaa teemaryhmää
tuli etukäteen valita, oli yrittäjyys ensisijainen valintani. Ryhmä tuli
ennätysajassa täyteen, joten päädyin sitten erityiskasvatusryhmään. Yrittäjyys
olisi ollut minulle tuttu aihe työn puolesta, kun suurin hanke nyt viime
vuosina, jota olen vetänyt, on ollut aiheeltaan Green Care-yrittäjyys. Olen
toiminut eri alojen yrittäjien kanssa, yhdistävänä tekijänä on ollut kiinnostus
luontoon ja luonnon hyödyntäminen yrityksen toiminnassa. Hanketyö ei ole ollut
varsinaisesti opetusta, mutta olen pitänyt monenlaisia tilaisuuksia,
teemapäiviä ja työpajoja, joissa olen aiheesta puhunut, ns. kouluttanut
erilaisille ryhmille.
Yrittäjyys on
mielenkiintoinen kenttä, kaikkine mahdollisuuksineen ja haasteineen. Mielestäni
yrittäjyyskasvatusta saisi olla oppiaineena jo peruskouluissa, jotta lapsille
syntyisi yrittäjämäistä ajattelua. Sisäisen yrittäjyyden kehittyminen olisi
kaikille hyvä asia, koska sitä tarvitaan muutenkin työelämässä, vaikka ei
yrittäjänä toimisikaan.
Tästä yrittäjämäisestä
ajattelusta on hyvä esimerkki oman tyttöni toiminnassa. Hän piti
luokkakaverinsa kanssa pientä kioskia koulukavereilleen eräänä kevään päivänä
kotimme pihalla. Tuosta kertyneestä pienestä voitosta he saivat rahaa, jolla
ostaa ainekset kahvilan myytäviin leivonnaisiin. Tämä kahvila pystytettiin
autotalliimme valtakunnallisena Ravintolapäivänä syksyllä. Voittotavoitteena
oli päästä elokuviin. Laskimme kahvilan tuoton yhdessä tyttöjen kanssa,
poistimme menot mitä esimerkiksi minulla oli mennyt, kun leivoin kaverina
tytöille. Tuotto oli joka tapauksessa huima, niillä rahoilla on tarkoitus
jälleen pystyttää kahvila jonkun Ravintolapäivän yhteyteen. Ja elokuvissakin noilla
rahoilla on tytöt käyneet jo kaksi kertaa, loput on tallessa.
Työelämälähtöisyys
Työelämälähtöisyys
toteutuu hyvin omassa työpaikassani ja eritoten edellä kuvaamassani hankkeessa.
Toki työelämäyhteistyön kehittäminen on koko ajan puheen alla
koulutusorganisaatiossamme. Mielenkiintoinen palaveri pidettiin asian tiimoilta
pari kuukautta sitten luonto- ja ympäristöalan vastuukouluttajamme ansiosta.
Hän kutsui eri organisaatioiden ja yritysten edustajia koolle, jolloin pohdimme
saman pöydän ääressä luonto- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämistä
vastaamaan enemmän työelämän todellisia mahdollisuuksia ja haasteita. Kun
pöydän ääressä istui Maaseudun sivistysliiton, Rokua Geoparkin,
Metsähallituksen sekä husky-safariyrityksen kuin myös sieniyrityksen edustajat,
niin innokasta keskustelua syntyi ja kehittämisajatuksia sinkoili ilmassa
laidasta laitaan. Toivon, että tämä alkanut innokas keskustelu saadaan pysymään
jollain muotoa koko koulutuksen ajan.
Työelämäyhteistyötä
tulisi tehdä kaikissa koulutuksissa koko ajan. Liian paljon kuulee monelta
alalta, että koulutus ei vastaa todellisiin työelämän haasteisiin ja että
koulun penkillä ei opita niitä asioita, joita työelämässä tarvittaisiin. Usein
olen miettinyt yliopistokoulutuksen vastaavuutta työelämään. Moni asia on
itsellä tullut opittua vasta työelämässä, vaikka korkeakoulutettu olenkin.
Yliopistoissa asia käsitellään todella teoriapainotteisesti ja käytännön asiat
jäävät käsittelemättä. Nyt kun olen toiminut aikuiskoulutuskentässä viisi
vuotta, niin ehkä ammattikorkeakoulun opetus on lähimpänä tällä hetkellä omaa
ajattelumaailmaa siitä, kuinka käytännön asiat yhdistetään sujuvasti
teoriaopetukseen.
Kestävä kehitys
Kestävä
kehitys kuuluu pitkälle omaan arvomaailmaani, vaikka toisinaan koen huonoa
omaatuntoa, kun en sitä täysin pysty toteuttamaan. Green Care-menetelmiin kestävä
kehitys on aika pitkälle sisään kirjoitettua ja ekologisia arvoja pohditaan
monessa yhteydessä. Itse olen kiinnostunut työelämässä kehittämään sosiaalista
kestävää kehitystä eteenpäin. Green Care-menetelmillä voidaan edistää
eriarvoisuuden poistamista ja erityisryhmien huomioimista, erityisesti
kuntoutuspuolella Green Care-menetelmillä ollaan saavutettu hyviä tuloksia
saattamalla eriarvoisessa asemassa olevia ihmisiä osallistavin keinoin muun
yhteiskunnan piiriin. Tässä työssä luonto toimii usein keinona tähän
pääsemisessä tai se voi olla toimintaympäristö kuntoutuksessa.
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus
Työpaikallani
kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyy joka päivä, koska meillä
järjestetään paljon maahanmuuttaja-koulutusta. Onkin ollut mielenkiintoista,
kun olen maahanmuuttajaryhmille kouluttanut Green Care-asioita. Välttämättä kaikilla opiskelijoilla ei ole
riittävää kielitaitoa, jotta Green Care-asioista voisi kaikessa syvyydessään
puhua. Tällöin on pitänyt asioita hyvin pitkälle yksinkertaistaa ja selittää
monin eri tavoin, muun muassa pantomiimi-taitoni ovat joskus olleet
koetuksella.
Kansainvälisyys-teemaryhmän
opetustuokiossa tuotiin mielestäni hyvin esiin, millaista on kun kieltä ei
ymmärrä. Ulkomailla matkustaessa ei haittaa, vaikket ymmärrä kaikkea ympärillä
puhuttua. Mutta silloin kun istutaan luokassa ja tarkoituksena on oppia
asioita, on todella häiritsevää, jos suurin osa asioista hurahtaa ohi, kun
niitä ei ymmärrä huonon kielitaidon takia. Tämä kokemus auttoi ymmärtämään
luokassa istuvia maahanmuuttajia, millaista heillä on, jos he eivät hallitse
opettajan puhumaa suomen kieltä.
| Paljon on tullut luettua opintojen aikana ja opittua uutta mielenkiintoista asiaa! Nämä ape-opinnot ovat kyllä mahtava juttu! |
Hei Miia!
VastaaPoistaKiitos tästä viimeisestä pohdintatehtävästäsi APE-opintoihin liittyen. Aluksi on todettava, että näistä sivuistasi ja kirjoituksistasi tulee aina hyvin seesteinen olo, siis hyvin positiivinen vire. Onko se väri, onko se kuva, vai onko se oma mielleyhtymäni vaikkapa meidän APE-ryhmään? En osaa sanoa. Mutta tässäpä jälleen kirjoituksesi herättämiä ajatuksia tuutorilta.
Kuvasit ryhmänne toimintaa hyvin selkeästi ja toit esille myös oman roolisi ryhmän jäsenenä. Tiimiopettajuuden näkökulmaa pohdit myös. Ajankäyttö olikin varmasti haastavaa viiden hengen tiimissä. Lopputulos oli kuitentenkin todella toimiva ja toiminnallinen. Varmasti jäi kaikille osallistujille paljon mieleen erityisoppijan näkökulmasta.
Muut teema-alueet näyttävät olleen itsellesi entuudestaan jo hyvinkin tuttuja. Siksikin oli varmasti ihan hyvä, että sait osallistua erityiskasvatuksen ryhmään. Kuten kuvasit, opit paljon uutta asiasta ja sehän on aina palkitsevaa. Muut teema-aiheet tuntuvat olevan aika arkea nykyisessä työssäsi. Uusi näkökulma niihin tulee varmaan myös silloin, jos toimii ammatillisena opettajana vaikkapa perusasteella tai ammattikorkeakoulussa.
Ystävällisin terveisin,
Raija