Motivaatio MO-tehtävänä

Nyt on jo aikaa kulunut siitä, kun pidimme Eveliinan kanssa mikro-opetustehtävän motivaatio-aiheesta, mutta ehkä aika on nyt kypsä tämän pohtimiselle. Pidimme opetustuokion kesäkuussa, olimme ensimmäinen pari luokastamme.

Tehtävään oli tosi mielenkiintoista paneutua, luimme kumpikin kirjallisuutta, kirjoitimme esitystä kumpikin tahoillamme, tapasimme muutaman kerran ja vaihdoimme ajatuksia sähköpostilla. Huolellinen valmistautumisemme näkyi ilmeisesti esityksessä, koska saimme hyvää palautetta opiskelijakavereilta. Opetustuokio oli helppo pitää, aihe oli kiinnostava ja kun siitä puhui luokalle, niin innostuminen vain lisääntyi! Ajan käyttö meni nappiin, esitys oli enimmäkseen luentomainen, mutta aktivoimme myös opiskelijoita alkuryhmäkeskustelulla ja lopussa kysymyksillä. Yritimme myös huomioida kuuntelijoiden kommentit puheemme keskellä.

Tässä hieman itse asiasta:

Motivaatiolla tarkoitetaan niitä prosesseja, jotka käynnistävät ihmisessä tavoitteellisen toiminnan. Se on kokonaisvaltainen tiettyyn tilanteeseen liittyvä psyykkinen tila, joka määrää millä vireydellä ihminen toimii ja mihin hän energiansa suuntaa. (Vuorinen)

Motivaatio on motiivien aikaansaama tila. Motiivit virittävät ja ylläpitävät yksilön yleistä käyttäytymisen suuntaa. Motiivit ovat päämääräsuuntautuneita, joko tiedostettuja tai tiedostamattomia.

Tarpeiden tyydyttäminen on yksi motivaation syy, mutta ihmiseen vaikuttaa myös: ihminen viehättyy mielihyvää tuottavasta toiminnasta, ihminen motivoituu sellaisesta toiminnasta, jonka hän oppii hyvin ja josta saa tuloksia sekä  myös tottumukset alkavat motivoida toimintaa, jolloin motiivit alkavat toimia itsenäisesti. Arvot ja arvostukset: ihminen tavoittelee elämässään "hyvää tilaa", joka vastaa hänen arvojaan ja elämänkäsitystään. Hän ponnistelee aavuttaakseen mieluisan tai arvostetun päämäärän.

      Motivaatiota voidaan luonnehtia kolmella ominaisuudella: vireys, suunta ja systeemiorientoituminen. Lisäksi motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon.

 

 

Palautteissa esityksemme oli koettu luontevaksi, selkeäksi ja johdonmukaiseksi. Asiaa oli paljon, mutta rajaus onnistui. Kalvojen kuvat olivat mainintana joka palautepaperissa, ne oli koettu kivana lisänä. Joidenkin kalvojen fontti olisi saanut olla isompaa ja joissakin kalvoissa oli liikaa tekstiä. Alun ryhmäkeskustelu koettiin hyvänä aktivointikeinona, keskustelua olisi kaivattu myös puheen keskelle.

Innostuneisuus oli palautteissa mainittu useaan kertaan, että se näkyi opetustuokiossamme. Itse koen, että innostun omasta aiheestani usein ehkä ”liikaakin” enkä siten huomaa antaa tilaa kuulijoiden kommenteille, vaikka niitä alussa pyydänkin. Puhun ja puhun, ehkä joskus liian nopeastikin. Tähän on ollut hyvää harjoitusta pitää oppitunteja maahanmuuttajille. On pitänyt karsia omaa puhetta ja hiljentää tahtia. Innostuminen on toisaalta hyvä asia, ehkä me suomalaiset olemme usein turhan ”vaisuja” puhuessamme.